I wish he loves me like I loved him...

Koko ajan olin ajatellut kirjoittaa tänne, mutta en vain saanut tehtyä. Ehkä helpottaa kun minulla olisi lukijoita/seuraajia.
Eihän kukaan halua lukea jossa on paljon virheitä kirjoituksia jota häpeän kovasti eli viittomakielen takia.
Olen näkymätön ja en jää kenenkään mieleen siksi minut on helppo unohtaa.

On ollut hirveästi huolia koirastani. Stressiä kelasta. Mietin, että maksanko lääkkeen tällä kertaa tai jätänkö ostamatta, koska kela ei maksa vaikka tarvitsen sitä lääkkeen.
Asumistuki pienentynyt ja vuokra nousi.

Koirani ja minä menimme mummolaan jouluna. Palasimme takaisin kämpälle 6.1. koska tunsin kuinka he halusivat minun poistuvan sieltä. Vain isäni ei halua minun ja koiran lähtevän pois.
Koirani hymy levisi kun näki miten äitini kantoi kinkku jääkaapista pöydälle😂 Hauska näky🥹☺️
Surettaa etten ottanut kuvan, koska kännykkä oli olohuoneessa. Pitää kantaa kännykkäni koko ajan.

On ollut paljon suruja ja olen itkenyt todella hyvin paljon päivittäin. En tiedä mitä tekisin kun menetän lapsikoirani (jonka en ole saanut lasta)... Löysin useita pieniä ja vähän koholla kyhmyjä... Pitää seurata tilannetta.

Kunpa minulla on mies joka taistelee elämäni puolestani, koska tunnen kuinka lähellä putoan kallion reunalta.

Minusta tuntuu, että elämäni antaa liikaa hyviä syitä satuttamaan itsensä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Masennus

Uppoan vilä syvemmälle...