Otetaan kerrallaan päivässä ja tehdään asioita missä koirani rakastaa ja tykkää...
En tiedä pärjäänkö minä kun joku päivä avaan kämpän oven ja ei tule vastaan kuin siinä on vain minä, yksin. En usko, että pärjään.
Depressed birthday girl
Minusta tuntuu, että masennus on pahentunut ja itken unessa jokapäiviä. Aamuisin tyyny märällä itkun takia. Viime viikolla menin mummolaan koirani Bellan kanssa. Muutamia yötä oltiin siellä, mutta tarkoituksena oli olla viikko. Oli stressaavaa olla siellä siskon takia. Välinpitämättömyys ja ei huomioida muita. Syötiin kakkua. Yllätyin ettei apteekissa myydä se koirien korvien huuhtelu ja eikä ole vastaavaa tuotteita. Kyllä ärsytti. Lähdön kämpälle jälkeen ostin täälläpäin, jatkossa ostan täällä kun ei voi tietää myydäänkö Sotkamossa ja Vuokatissa. Sunnuntaina äitini yhtäkkiä sanoi, että kerää tavaroita ja lähde pois. Sehän tarkoittaa että minun pitäisi lähteä pois. Kysyin ja varmistin, että et halua minun jäävänsä niin tuli hiljaisuutta ja tvstä kuului hiihtokilpailua. Hiton hiihtokilpailuja. Sukulainen hiihtokilpailussa. " En tiedä " vastasi. Olen aina harmittanut, että minulla on tuollainen äiti. Haluaisin, että äitini kannustaisi ja tukisi minua, mutta ei, ei missään tapau...
Kommentit
Lähetä kommentti