Depression

Masennus on jamassa niin pahasti.
Itken uneen ja itken kun herään.
Mietin niin useita kertoja että miksi jäisin vielä tänne. Ensirakkauteni takia, mutta hylkäsi minut kylmästi ja toisten muijien takia... Ihan kun muut ovat parempi kuin minä koska kuulovammani.
Haluan uskoa siihen että palaamme yhteen takaisin pian. Oikeasti.
On kamala kuolla siihen uskoen ettei hän koskaan välittänyt ja rakastanut minua.
Haluaisin uskoa kovasti siihen että rakastaa ja välittää minusta... Mutta miten... 
Olen niin loppu tähän merkityksetön elämäni...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Masennus

Uppoan vilä syvemmälle...