Save me, baby...

Kävin tekemässä testin psykiatrialla.
Sanottiin, että minulla on selvästi ahdistusta ja masennusta. Tulos on ihan huipussa. Itsetuhoisia ajatuksia... Ehdotettiin masennuslääkeen.
Aloitin syömään yhtä lääkkeen muttei liity noihin. 

Pyydettiin, että avautuisin ja puhuisin enemmän mutten pysty, koska minun on hyvin vaikeaa luottaa ihmisiin. Liikaa traumoja. Liian useita tullut hylätyksi, jätetty ulkopuolelle yms niin kuinka voin luottaa ihmisiin. Olisipa minulla on joku johon voin luottaa 100% ja pystyisi olla minun rinnallani tapahtuisi mitä tahansa. Oli minulla mutta... En suostu puhumaan hänestä negatiivisia kun on edelleen minulle erittäin rakas ja tärkein... Hirveästi ikävä häntä. Itkettää koko ajan.

Olen todella hyvin yksinäinen, oikeasti.
Ei oikeastaan ole ketään pyytää jonkun tulemaan tänne. Ei ketään oikeastaan kiinnosta minusta yhtään mitään. Ei oikeastaan ole ketään jonka kanssa voisin jutella useita päiviä.

Viiltelin pitkästä aikaan tauon jälkeen kun tein sen viimeksi noin 7v sitten.

Olen uskonut jo kauan sitten ettei minussa ole mitään hyvää tai rakastavaa. Exä sai minut uskomaan, että minussa on rakastavaa ja hyviä puolia. Se usko vei hänen mukaan...

Muutto homma... En kertonut exälle muutosta vaikka haluaisin... Ei hän välitä minusta enää.. Muut kelpaavat ja parempi. Olen pelkkä vitsi ja minussa on täynnä vikoja.

En halua vanhentua yksin. En halua ketään... En koskaan päässyt hänestä yli.
Miten minä selviäisin...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Depressed birthday girl

En ole hyvä pitämään ihmisiä elämässäni. Olen hyvä siinä menettää ihmisiä elämästäni.

Kuulumisia